isojen ihmisten ilkeys ja lumiukon murha

No taas se tuli todistettua, olen tyhmääkin tyhmempi: en osannut ratkaista japanilaista älykkystestiä, jonka sain mailissa: http://www.gsart.com.br/midia/riverIQGame.swf

Japanilainen älykkyystesti, käytetään mm.
työhaastatteluissa loogisen
ajattelun testaamiseen: Tarkoitus on saada koko
porukka lautalla joen yli. Peli alkaa sinisestä
ympyrästä, lauttaa liikutetaan klikkaamalla
punaisia palloja. Ihmiset saa lauttaan tai takaisin
maalle klikkaamalla.

Säännöt:
-Lauttaan mahtuu 2 ihmistä kerrallaan
-Isää ei saa jättää tyttärien seuraan ilman että äiti on myös paikalla
-Äitiä ei saa jättää poikien seuraan ilman että isä on myös paikalla
-Varas (raitapaita) ei saa jäädä ilman poliisia yhdenkään perheenjäsenen seuraan
-Vain isä, äiti ja poliisi osaavat ajaa lauttaa

Yritin aikani, mutta aina joku kuoli. Ihailen japanilaisten älykkyyttä, mutta luultavasti turhaan. Olen vain itse todella yksinkertainen. Olen toisaalta ennenkin saanut rohkeaa ja varmaa tietoa tyhmyydestäni, luulisi sen menevän perille. Toisaalta, jos olen todistetusti todella tyhmä, niin eikö ole ymmärrettävää, etten oikein asioita sisäistä?

Ehkä johtuu tyhmyydestäni, etten oikein ymmärrä, miksi ihmiset syytävät lokaa toistensa päälle blogien välityksellä. Satun lukemaan sekä Avionrikkojaa että Siiveniskuja, ja nyt olen saanut jonkin aikaa seurata, kuinka he viittaavat toisiinsa ristiin omissa blogeissaan. Eikö olisi kuitenkin kohteliaampaa sijoittaa ne kommentit sinne toisen kommenttiboxiin, ja voisiko ne siinäkin tapauksessa edes naamioida rakentaviksi/keskusteluksi?

Olen itsekin saanut todella valaisevia kommentteja tuskaisiin kirjoitelmiini. On tietenkin selvää, että joka ei minua tunne, voi helposti ajatella että ihan itsekkyyttäni parjaan ystävääni E:tä tuossa kirjoituksessani, mutta E on oikeasti todella rasittanut minua ongelmillaan jo vuosia. E on sitä lajia, joka ehtii juuri ja juuri istua alas ennen kuin aloittaa valituksen, ei kuuntele muita ja imee kaikki voimat toisesta, onhan hän aina ainoa ihminen, jolla ongelmia on. Olen tänä vuonna oppinut säästämään itseäni myös tuossa suhteessa ja tehnyt hänelle selväksi, ettei minulla ole voimia toimia vapaa-aikanani hänen psykiatrinaan. Mielelläni autan minulle rakkaita ihmisiä miten voin, mutta jos se on täysin yksisuuntaista, hermo menee kenellä tahansa, jopa minunlaisellani marttyyrilla.

Kaiken tuon pitäisi kuitenkin olla yhdentekevää. Kaikki me bloggaajat olemme enemmän tai vähemmän anonyymeja ja puramme turhautumistamme vähän niin kuin kenellekään tietoisesti kirjoittamatta. Käsittääkseni kenenkään ärsyttäviä blogeja ei ole mikään pakko lukea. Itse jätän heti sellaiset väliin, joista ei ole muuta sanottavaa kuin "vitun idiootti".

Miksi ihmiset ovat niin ilkeitä? T:n hieno lumiukkokin oli rikottu, potkittu kappaleiksi. Kenet sellainen oikein tekee onnelliseksi? Sitä kävivät päivittäin ihailemassa niin monet ihmiset, että lumeen tallaantui viisi uutta polkua, joiden keskuspaikaksi tuli penkki, millä tilataidemies odotti päivästä toiseen junaansa. Tuliko joku kateelliseksi? Pakkohan sellainen on sitten pyyhkiä pois.

Minussa elää pikkuprinssimäinen naivi viattomuus, joka ei oikein tahdo ymmärtää miksi ihmiset tiuskivat, haukkuvat ja halventavat toisiaan ja tuhoavat toistensa aikaansaannoksia. Itse olen ilkeä vain silloin, kun joku hyökkää minua vastaan. Ei se tarkoita sitä, ettei minua koskaan muulloin kukaan ärsyttäisi, minulla vain on sen verran hyviä tapoja, etten sitä näytä ulospäin ihan moukkamaisuuttani.